Kämpästä koti - Olohuone

Nonii, takaisin bloggauksen pariin! Tulin esittelemään mun olkkaria, mikä alkaa olemaan aika valmis. Pari pientä juttua puuttuu vielä, mutta ei mitään kovin radikaalia. Alunperinhän olohuoneen pätyseinä oli oranssi, joten se maalattiin ensin valkoiseksi. Tiesin jo alusta alkaen, minkä tyyppisen olohuoneen haluan, mutta koska kyseessä oli ensimmäinen oma koti, oli oikeastaan tärkeämpää ensin ottaa vastaan huonekalut mitä tarjottiin, kun alkaa pienellä budjetilla kiukuttelemaan kun ei ollut just nyt niin sitä mitä oli suunnitellut :D Nyt sitten tehtiinkin veljen kanssa niin, että vaihdettiin meidän sohvapöydät sekä TV-tasot keskenään. Mulla kun oli puiset sellaset, ja hänellä oli valkoiset, mitä itse juuri havittelin. Tosi kätevää kun sai kokonaan uutta ilmettä olkkariin eikä tarvinnut maksaa senttiäkään!

Vähän kulumaahan noissa kalusteissa on, mutta pinnat saisi helposti uuden näköiseksi esimerkiksi dcFixillä. Kalusteet veljeni ja hänen tyttöystävänsä ovat hankkineet käytettynä, joten en osaa sanoa mistä ne on ja mitä merkkiä. Sohvan taas hankin myöskin Tori.fi:n kautta. Matot sekä peili ovat IKEAsta. Alunperinhän mulla oli vain yksi harmaa matto, mutta Nokin kynnet rapisee kun se kävelee, niin en jaksanut kuunnella sitä ääntä haha.  Lisäksi tykkään itse matoista tosi paljon, ja paljas lattia vaan jotenkin ärsyttää.  Niin ja Nokihan tykkää myös itse nukkua ja leikkiä tollasilla paksuilla matoilla. Seuraavaksi pitäisi vaan hankkia ainakin tälle peilin edessä olevan maton alle liukueste, sillä ulkoolta tullessa Noki usein juoksee siihen hakemaan lelua, ja matto liukuu aina "pois paikoiltaan".

Yksityiskohdissa sitten ihastuin taas vaaleansiniseen väriin. Se on varsinkin näin keväisin raikas ja piristävä, ja sopii muutenkin mielestäni valko-harmaa-musta sisustustyyliin :)

Kaveri teki tilaustyönä muotokuvan Noksusta,

 nyt se vaan odottaa seinälle ripustamista, tää on

 niiiin ihana ja taitavasti tehty! 

Eli joo, muuten on tyytyväinen olohuoneeseen! Toi taulu pitäis saada nyt sohvan yläpuolelle (ja pari muuta taulua kanssa), mutta helpommin sanottu kuin tehty, sillä olkkarin seinät ovat kiviseinää, joten ihan perus naula ei siihen uppoa, eikä mulla ole oikeita välineitä (tai edes taitoa..) kiviseinän poraamiseen. Myös peili pitäisi samaiseen seinään kiinnittää, ennen kuin Noki saa sen kaatumaan.. :D

<3

Hihnatta kävely - treeni!

Moikka pitkästä aikaa, on tullut vähän pidettyä blogi taukoa, kun muutto vei niin paljon voimia että on väsyttänyt vaan. Nyt on kuitenkin muutettu ja sopeuduttukin jo hyvän aikaan, niin on hyvä palata blogin pariin. Sisustuspostausta tulee sitten hieman myöhemmin, kunhan vaan fixailen vielä pari juttua täällä!

Mutta nyt tämän päivän treeniaiheiseen postaukseen! Noki ja minä ollaan totuttu hihnattomiin lenkkeihin, mikä tarkoittaa siis sitä, että kun ennen asuttiin maalla, niin koiraa pystyi aika huoletta pitämään sivuteillä vapaana. Metsää oli vieressä todella paljon, jossa Noksu pystyi juoksentelemaan omaan tahtiin. Itse en siis nykyään tämän takia enää pidä kauheasti sellaisista lenkeistä, joissa mun täytyy taluttaa Nokia koko ajan hihnassa. Kaupunkiin muutettaessa tämä asia tietty muuttui, sillä kaupungissahan ei koiraa saa vapaana pitää. Nyt kun ollaan vajaa kaksi viikkoa kävelty asfalttilenkkejä, on pakko myöntää että sekä minä että koira tullaan hulluiksi :D En ollut vielä löytänyt täältä läheisistä metsäalueista sellaista paikkaa, missä Noki voisi juosta vapaana, kunnes tänään sitten löydettiin sellainen. Näki oikein miten koira nautti!

Päätin kuitenkin ottaa samalla hiukan vierellä kävelyä ilman hihnaa treeniä asuinalueella, kun ei oltu vielä metsään päästy. Syy, miksi teen näin on se, että se on ensinnäkin Nokille todella hyvää aivotreeniä olla koko ajan keskittyneenä sekä se, että se on paljon rennompi ilman hihnaa. Ennen kuin otin hihnan pois, varmistin vain ettei muita koiria ole näkyvissä. Ihmisten ohitus meni ihan nappiin; koira ei kääntänyt edes päätänsä. Saatiinpa jopa eräältä naiselta kivat kehut.. "wau, miten hyvin koulutettu...". Laitoin hihnan takaisin, kun ruvettiin tulemaan vilkkaammalle alueelle. Jos koira meni toisella puolella tietä ja Nokin "harja" nousi pystyyn, päästin hihnasta irti ja annoin sen tippua maahan, niin koira otti oikeastaan heti kontaktia ja harja laski.

Tässä vielä pieni videopätkä, toivottavasti se näkyy!

Pientä pintaremonttia

Mä muutan! Omilleni. Yksin. Itsenäisesti. Yksinäisyyteen. Vajaa vuoden mä tässä oon kämppää hakenukin, Porvoosta ei vaan kovin helposti irtoo tällä hetkellä hyvää kämppää halvalla. Varsinkin sellasta mihin saisi koiran ottaa. No mutta hyvin kävi, sopimukset tehtiin pari viikkoa sitten ja avaimetkin hain viime viikolla. Koska kämpän seinät oli vähän mitä oli, osa sinistä ja osa oranssia (ei siis koko kämppä onneksi), niin halusin maalata ne valkoiseksi. Käytiin perjantaina isäni kanssa hakemassa maalit ja maalattiin hänen ja veljeni kanssa koko viikonloppu, ja täytyy myöntää että se oli paljon raskaampaa mitä alunperin kuvittelin. Tänään kävin vielä veljen ja kaverin kanssa maalaamassa ja huomenna veli käy viimestelemässä. Loppuviikosta tarkoitus muuttaa!

#artsy 

Tässä samalla vielä asiasta kukkaruukkuun: mulla on ihan kohta ensimmäinen ajotunti. Minä auton ratissa alle tunnin päästä ensimmäistä kertaa. Kiva. Rip. 

Steak house

Nyt on naurettu kyllä vatsat kippurassa! Ystäväni täytti tänään maagiset 18 vuotta, ja lähdettiin pienellä porukalla juhlistamaan häntä Steak houseen. Kerran oon aikasemminki siellä käynyt, ja ruoka oli tosi hyvää. Lisäksi monelta tutulta on myös tullut paljon kehuja tästä kyseisestä ravintolasta, joten sen takia päätettiinkin sinne mennä.  Ja ai että, ruoka oli tälläkin kertaa aivan uskomattoman hyvää.. Paikka oli tupaten täynnä, musiikki soi ja aika meluistakin oli,mutta sitten kun pääsi iteki kunnolla vauhtiin niin vieraiden ihmisten hölinät unohtui kyllä ihan täysin :D

Ei sillä, ei oltu kyllä ainoa seurue jolla meni vähän lujempaa. Viereisen pöydän isossa seurueessa eräs keski-ikäinen nainen takertui katosta roikkuvaan suureen mustaan verhoon, joka pamahti kuuluvasti alas naisen päälle. Itse vajaana ihmisenä repesin kyllä nauramaan ääneen, kun muut vielä ihmetteli mitä oli tapahtunut. Eikä siinäkään kyllä mitään, naisen omat kommentit kuuluivat seuraavasti: "Oho, lähti mukaan. No tuolla ulkona olikin tullut aika kylmä". En meinannu saada happee. Onneksi muutkin osasi ottaa huumorilla eikä ketään loukkaantunut :D Mutta oli kyllä ihana ilta!

Nokipoika

Niinkuin ensimmäisessä postauksessa mainitsinkin, suurimpiin kiinnostuksen kohteisiin mulla kuuluu koirat. Oon pienestä asti ollut koirien kanssa tekemisissä, koska meillä oli aina perheessä koira, joskus kaksikin samaa aikaa. Lapsena olen siis jo opetellut kouluttamaan koiria sekä oppinut niiden käytöksestä asioita. Kun olin 10-vuotias, meillä ei ollut sillä hetkellä koiraa.  Niin sitten kävi, että vajaa 11-vuotiaana ostin ensimmäisen oman koirani Nokin. Noki on ehkä maailman kiltein sekä rauhallisin koira! Pennusta asti olen koirani kouluttanut lähes täysin itseoppineena, mutta voin silti sanoa ettei ole ollut helppo tie se, niinkuin ei varmaan minkään koiran kouluttaminen :D  Kaksi koirakoulua me käytiin, luin paljon koiran koulutus -kirjoja sekä löysin telkkarista Cesar Millanin ohjelman Koirakuiskaaja. Tää ohjelma oikeestaan opetti mulle suuremman osan johtajuudesta, koiran elekielestä sekä ihmisten kouluttamisesta. Töitä on siis tehty paljon ja täytyy itse myöntää etten voisi tyytyväisempi olla!

Millainen Noki sitten on? Persoonallinen ja erittäin älykäs. En tiedä ketään ihmistä, joka ei Nokista tykkäisi :D  Se on välillä sukulaisillakin kylässä mukana, kun osaa ottaa niin rennosti haha :D Koska olen yksin Noksun kouluttanut, se luonnollisesti kuuntelee mua parhaiten ja on kiintynyt muhun. Hän on tooodella rapsutuksien perään, rakastaa ihmisiä ja hakeutuu lähelle. Tästä huolimatta se ei todellakaan ole mikään nössö, vaan on hyvin itsenäinen ja rohkea koira, joka rakastaa leluja yli kaiken! Ihan tosissaan, sillä on enemmän leluja kun mulla skidinä. Mitä isompi, pehmeämpi sekä äänekkäämpi lelu, sitä parempi.

Ainiin, melkein unohdin perustiedot: Noki on 7-vuotias porokoiraMix, jossa on myös saksanpaimenkoiraa sekä kultaistanoutajaa. Koska Noksu on yksi isoimmista sekä tärkeimmistä asioista mun elämässä, niin se tulee näkymään blogissa useinkin, sekä koira-aiheisia postauksia tulee jatkossakin. Voisin jauhaa loputtomiin koirista (varsinkin omastani) ja niiden kouluttamisesta, mutta palaillaan niihin juttuihin sitten vähän ajan päästä! ;)

Täs mä

No hei

Eihän tässäkään menny kun ties kuinka monta vuotta ennenku sain alotettuu blogin kirjottamisen. Ajatus blogin kirjottamisesta on siis ollut kauan mielessä, mutta jostain syystä en sitten oo joko uskaltanut (? :D) tai saanut vaan aikaseks. No mutta, parempi myöhään kun ei millonkaan!

Täällä siis kirjottelee 17vuotias, ensikuussa 18 vuotta täyttävä porvoolainen Ronja :D Tällä hetkellä käyn lukion toista vuotta, ja lempipuuhiin kuuluu valokuvaus, musiikki sekä koirat. Valokuvauksen alotin joskus neljä vai viisi vuotta sitten, ja se onkin yksi syy, miksi halusin blogin aloittaa. Ois hienoo, jos olis semmonen paikka, mihin voi laittaa omia kuvia tarinan kera. En kuitenkaan luokittelis omaa blogiani valokuvausblogiksi, en oikeen luokittelis sitä mihinkään kategoriaan. Kunhan kirjottelen mitä päähän tulee.  Nii ja sitten tosiaan tosta musiikista vielä. Mä tuun musikaalisesta perheestä, joten se on ollut aina läsnä pienestä pitäen. 5-vuotiaana alotin pianon soiton ja harrastin sitä virallisesti joku 8 vuotta? Sitten enää ei kiinnostanut nuottien luku, päätin lopettaa ja alotin itse opettelemaan erilaista soittotapaa ja sille tielle oonkin sitten jääny :D Kitaraa oon kans soittanut viitisen vuotta itseopiskelemalla, nii ja tuleehan sitä lauleskeltuakin aika paljon.
Jos kiinnostuit, nii jää ihmeessä matkaan mukaan seuraamaan mitä kaikkea täällä tulee tapahtumaan! :)